Vai joksat guoddevašvuođa mihttomeriid, dárbbašuvvojit ođđa ja nanu searvevuođat. Eiseválddit, ealáhusat ja siviilaservodat fertejit ovttasbargat guoddevaš ovdáneami guvlui. Guoddevašvuođa mihttomearit galget doaibmat oktasaš globála ofelažžan mat vuoruhit doaibmabijuid boahttevaš 15 jagi. Jahkeduhátmihttomeriid vásáhusat čájehit ahte dákkár ulbmillaš áŋgiruššamis lea ávki.
Mihttomeriid ruhtadeapmi ferte čielgat farggamusat. Suoidnemánus 2015 sohpe ON riikkat oktasaš ruhtadanplána dasa movt olahit mihttomeriid, konferánssas Financing for Development Addis Ababas, Etiopias.
Ruhtadeapmi
17.1 Nannet ja mobiliseret nationála resurssaid, earret eará internationála doarjaga bokte ovdánahttinriikkaide, dainna ulbmilin ahte buoridit dáid riikkaid návccaid gáibidit vearuid ja eará divvagiid.
17.2 Gozihit ahte ovdánan riikkat ollásit čađahit iežaset almmolaš veahkkegeatnegasvuođaid (ODA) ovdánahttinriikkaid guovdu, earret eará dan ahte olu riikkat leat lohpidan addit 0,7 % ODA/GNI (GNI=bruttonationálaboađus) veahkkin ovdánahttinriikkaide ja 0,15-0,20 % ODA/GNI unnimusat ovdánan riikkaide. ODA addit ávžžuhuvvojit addit unnimusat 0,20 % ODA/GNI veahkkin unnimusat ovdánan riikkaide.
17.3 Mobiliseret eanet gálduin lassi ruđalaš resurssaid ovdánahttinriikkaide.
17.4 Veahkehit ovdánahttinriikkaid olahit guhkitáigásaš ja guoddevaš vealgeeavttuid, ovttastuvvon politihka bokte man ulbmil lea veahkki vealggi máksimii, luoitit vealggi dahje nuppástuhttit vealge¬struktuvrra, ja hálddašit geafimus ja eanemusat vealggáiduvvan riikkaid olgoriikkavealggi dainna lágiin ahte unnida heađi mii lea vealggi geažil čuožžilan.
17.5 Mearridit ja čađahit doaimmaid mat ovddidit daid unnimus ovdánan riikkaid investeremiid.
Teknologiija
17.6 Buoridit davi-luli ja luli-luli ovttasbarggu ja ovttasbargovejolašvuođaid, ja maiddái triangulára ovttasbarggu, regionála ja internationála dásis diehtaga, teknologiija ja innovašuvnna hárrái, ja buoridit máhttojuogadeami geatnegahtti sohppojuvvon eavttuid vuođul, earret eará ovttastahttit ovdalaš ortnegiid buorebut, erenoamážit ON-dásis, ja teknologiija¬vejolašvuođaid juogadeami bokte globála mekanismma mielde.
17.7 Ovddidit birasseasti teknologiija ovdánahttima, juogadeami, lávdadeami ja gaskkusteami ovdánahttinriikkaide buriid eavttuid vuođul, earret eará veahkeheaddji eavttuid ja eará dakkár eavttuid vuođul mat leat buorebut go maid eará riikkat ožžot, beliid gaskasaš šiehtadusaid mielde.
17.8 Álggahit teknologiijabáŋkku ja kapasitehtahuksendoaimma diehtaga, teknologiija ja innovašuvnna hárrái daid unnimusat ovdánan riikkaide 2017 rádjai, ja eambbo geavahit veahkeheaddji teknologiija, erenomážit diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiija.
Kapasitehtahuksen
17.9 Lasihit internationála doarjaga čađahit beaktilis ja ulbmillaš kapasitehtahuksema ovdánahttinriikkain, ja dainna lágiin doarjut nationála plánaid čađahit buot guoddevašvuođa mihttomeriid, earret eará davi-luli ja luli-luli ovttasbarggu bokte ja máŋggabealat ovttasbarggu bokte
Gávppašeapmi
17.10 Ovddidit dábálaš, njuolggadusaid čuovvu, rabas, eahpevealaheaddji ja dásseárvosaš multilaterála gávpedoaimma mii lea Máilmmi gávpeorganisašuvnna (WTO) vuollásaš, earret eará dan bokte ahte ollašuhttit šiehtadallamiid WTO Doha-čoahkkima oktavuođas.
17.11 Lasihit ovdánahttinriikkaid eksportta mearkkašahtti olu, dainna ulbmilin ahte duppalastit daid unnimusat ovdánan riikkaid oasi máilmmi eksporttas 2020 rádjai.
17.12 Dihto áigái lágidit unnimusat ovdánan riikkaide bistevaš ja divatkeahtes gávpelobi, masa eai leat earit mearriduvvon, Máilmmi gávpeorganisašuvnna (WTO) mearrádusaid mielde, earret eará dan bokte ahte leat čielga ja álkis vuoruhan-njuolggadusat gálvoimportta hárrái unnimusat ovdánan riikkain, nu ahte daidda lágiduvvojit gávpemárkan¬vejolašvuođat.
Systemalaš áššit
Politihkalaš ja institutionála ovttaoaivilvuohta
17.13 Nannet máilmmi makroekonomiija stabilitehta, earret eará politihkalaš ovttastahttima ja ovttaoaivilvuođa bokte.
17.14 Olahit eambbo ollislaš politihkalaš ovttaoaivilvuođa guoddevaš ovdáneami hárrái.
17.15 Doahttalit ovttaskas riikkaid politihkalaš vejolašvuođaid ja jođiheami das movt ásahit ja čađahit iežaset politihka geafivuođa eastadeami ja guoddevaš ovdáneami dáfus.
Máŋggaid beroštumiid searvevuohta
17.16 Nannet globála searvevuođa guoddevaš ovdáneami hárrái, ja doarjut dan searvevuođain máŋgga bealálačča gaskka mat sáhttet mobiliseret ja juogadit máhtu, čehppodaga, teknologiija ja ruđalaš resurssaid dan várás ahte buot riikkat, erenoamážit ovdánahttinriikkat, olahit guoddevašvuođa¬mihttomeriid.
17.17 Doarjut ja ovddidit buresdoaibmi searvevuođa almmolaš dásis, almmolaš ja priváhta beliid gaskka ja siviila servodagas, searvevuođaid vásáhusaid ja resursastrategiijaid vuođul.
Diehtovuođđu, vákšun ja vásttolašvuohta
17.18 2020 rádjái lasihit doarjaga ovdánahttinriikkaid kapasitehtahuksemii, maiddái unnimusat ovdánan riikkaid ja smávva ovdánahttinsuolostáhtaid kapasitehtahuksemii, mearkkašahtti láhkái buoridan dihte luohttevaš ja áigeguovdilis dieđuid háhkama, main lea buorre kvalitehta ja mat leat sirrejuvvon sisaboađu, sohkabeali, agi, čeardda, etnisitehta, migrašuvdnastáhtusa, doaibmannávccaid, geográfalaš sajádaga ja eará dovdomearkkaid mielde mat leat relevánttat nationála oktavuođas.
17.19 2030 rádjái viidáseappot ovdánahttit dálá doaimmaid ja hutkat metodaid dasa movt mihtidit guoddevaš ovdáneami bohtosiid mat dievasmahttet bruttonationálabuktaga, ja doarjut ovdánahttinriikkaid kapasitehtahuksema statistihkkasuorggis.